Käytiin sitten eilen Turussa ampumassa tuollainen niukka kusirajan ylitys (381) ja ottamassa kevyesti turpiin. Kusirajana olen alkanut pitää ysipuoli vauhtia - sen vielä jotenkin osaa itselleen selittää. On se sinänsä kumma, että kun vähänkin heikko hetki on, niin heti sen joku (Markon Aarne 383) hyödyntää ja menee viemään voiton nenän edestä - toisaalta ihan terveellistä, ettei voita kovin usein kehnoilla esityksillä.

Mitä itse suoritukseen tulee, niin hyvää oli se, että kovin kauas ohi en ampunut. Yksi kasi tuli, mutta muut raapi ysejä - kympin tappamisen vaikeus oli päivän suurin ongelma. Toinen ongelma oli tolkuton ylikierroksilla käyminen. Mahdotonta sanoa mistä johtui, mutta pumppu kävi kuin höyryvasara. Jännää sinänsä, että kun se kisan puolen välin jälkeen asettui, niin siinä tuli pahimmat ysiputket ja se kasikin. Saattoi olla pientä ylipsyykkaystä: tiesin olevani kunnossa (olen yhäkin) ja sitä sitten taas lähdettiin sillä asenteella, että nyt näytetään miten kymppejä mätetään. No, sehän pitäs jo tällä kokemuksella tietää miten siinä käy, kun ajatukset menee tuollaiseen uhoon sen sijaan, että keskittyisi tekemään sen mitä osaa. Saattoi ne olla kengän nauhatkin vähän liian tiukalla, jos ehkä oli jokin muukin.

Turku on kyllä aika vaikea paikka monessakin mielessä - vaikkei mihinkään mannerilmasto-ominaisuuksiin viitattaiskaan. Ensimmäinen ongelma on se, että matka sinne Keski-Suomesta on pitkä: sitä ei tahdo mitenkään pystyä tulemaan sillain, etteikö osa iskusta jäisi jonnekin tien poskeen. Toinen ongelma on tänä talvena ollut keltasävyinen valaistus, joka on meikän silmälle vaikea ja erityisesti silloin, jos silmät on rasittuneet jo valmiiksi pitkällä ajomatkalla. Vois sanoa erästä legendaa mukaellen, että Turku on "paska maa". En kuitenkaan sano, koska Turusta on ihan hyvä maku suussa sen takia, että tein siellä viime vuoden puolella SM-karsinnassa kisa-ennätykseni (585). Todettakoon, että se tuli hyvin levätyn hotelliyön jälkeen - siirtymätaipale oli jo ajettu edellisenä päivänä (jolloin tehtiin 570).

No, katsotaan keskiviikkoiltana onko Äänekoski yhtään vähempi "paska maa". Siellähän meikä on perinteisesti aina ollut vaikeuksissa psyykkeensä kanssa... ihmetellä täytyy mikä joistain (pienistä) kisoista tekee niin vaikeita. Tosin tänä talvena on sielläkin ammuttu ihan kohtuullisesti (388, 390).