Kolmantena päivänä sitten ammuttiin kaukaa. Pitkäksi meni kyllä muutenkin... tulin radalle alkuperäisen aikataulun mukaan hyvissä ajoin eli ennen puolta päivää. Menin katokseen ja hiukan äimistelin Markon Aarnea, joka putsaili pyssyään ja oli jo tuloskin taululla: "Sä ammuit jo?" "Joo, eriähän muutettiin eilen". Olisin kyllä tykännyt, että asiasta olis joku kertonut mullekin. Meni siitä Kivisalmen Eikalta sitten kysymään, että lähenkö kotiin vai kilpailenko... tosin saatoin jonkin verran värikkäämmin asian ilmaista.

No, kyllä nuo vielä "viivalle" laski. Aamusta kyllä olis voinut olla parempi keli - nyt oli taas kohtuu reipas puhallus jo. Makuulta ei sitten mitään ampumisen tapaistakaan. Oli sitä tuultakin, mutta jotenkin olin pihalla muutenkin. 381 (95+95+97+94). Pysty 186 (93+93). Yksi seiska tuli pystystä, mutta muuten ihan hallittua. Polvelta olis mennyt ihan tarpeeksi huonosti muutenkin, joten ei olis tarvinnut antaa tasoitusta ampumalla yhtä laakia väärään tauluun: 184 (90+84). No, pitää kait olla onnellinen, että oli kaikki edes jossain taulussa - eikä esim. vieruskaverin koivessa. Lohduksi pronssi molemmista.

Katos kyllä motivaatio pitkän matkan suhteen tältä kesältä. Saa nähdä milloin palailee ja tarviiko sen eteen vaihtaa piippu tai jotenkin muuten piristää itseään (mistähän sais halvalla aivopesun?). No, jos tästä viimeisestä kisapäivästä jotain hyvää yrittää löytää sen lisäksi, ettei kukaan kuollut, niin ehkä se, etten viikonlopun aikana hävinnyt kenellekään pystystä. Impulla se oli lähellä, piekkarilla ei likikään ja pitkältä matkaltakin jäi reilu 2p Markon Aarnen pystyyn rakoa. Sellanen makuuspesialisti mä oon :=/