Tuli sitten yriteltyä Hälvälässä kaukaa ampumista. Nyt siitä voi jo jotain kertoakin, kun tässä tapeeksi on asiaa nieleksinyt ja selityksiä kehitellyt.

Ensimmäinen asia mikä meni poskelleen oli kelit. Lunta ei satanut, mutta huonosti tarkeni sittenkin pitkistä kalsareista huolimatta. Lauantaina, kun ammuttiin SVA:n kisat ja PolarGP:n makuu, niin tuuli oli voimakas ja kylmä. Lisäksi se puuskat iski aika ikävästi ampumakatokseen; en ihan heti muista kisaa, jossa makuultakin olisi tuuli häirinnyt pitoa ajoittain. Sitä, että SVA:n kisassa sain toisen pystysarjan 95p voi pitää puhtaana tuurina. Muutenhan se menikin ihan matalalennoksi. PolarGP:n makuukisaan yritin asennoitua positiivisesti ja ajattelin, että otetaan nyt se tuuli otteeseen. Toisen kilpasarja puolessa välissä totesin, että kyllä tässä on otteet ihan väärinpäin. Hetken mietittyäni tulin siihen tulokseen, että ihan sama olisko mun lopputulos 571 tai 572 tjs. Nousin ylös pakkasin kamani ja lähdin kaverin mökille saunomaan - säästyi ainakin reilu 40 hyvää ja huolella ladattua patruunaa. En ihan heti muista milloin edellisen kerran olen kisan keskeyttänyt; yleensä ammun edes harjoituksen vuoksi loppuun asti - nyt ei tuntunut siinäkään olevan järkeä.

Seuraavana päivänä kuitenkin tulin takaisin (tyhmyys on kai uusiutuva luonnonvara). Keli ei näyttänyt ihan yhtä pahalta, joskin puhallusta riitti yhä. Täysottelun makuu oli ihan hyvä sen jälkeen kun hylkäsin ennakkoampumistaktiikan (tuotti eka sarjaan huikeat 94) ja aloin vaan odottamaan sopivaa tilannetta. Aika tosin vähän teki tiukkaa, mutta kerettiin kuitenkin ja punnerrettiin 390. Pysty oli aika mielenkiintoinen: antoi joko kaseja tai kymppejä 95-87-97 (toisessa sarjassa varmaan 5x8 ja noissa paremmissakin yksi molemmissa) Ennen viimeistä laakia oli kolme napakymppiä alla ja näytti, että nyt menee tän lajin oma pystyenkka selvästi nurin (lopultakin, kerran aiemminhan se kaatui patruunavikaan). Viimeinen laaki näytti kympin lähdöltä sekin... joskin viirit oli vähän ikävän näköisesti - niin oli osumakin - kutonen suoraan oikealla!!! No, 368 eli parani se enkka sentään kokonaisella pisteellä. Jälkeenpäin on mietityttänyt tuo viimeinen laaki. Se nimittäinen oli kutonen oikealla täsmälleen vaaka-akselilla; on pieni mahdollisuus, että se oli laitevika - harmi, ettei viitsinyt taustapahvista tarkistaa, että se reikä tosiaan on siellä. Polvi alkoi ihan kohtuullisesti, mutta sitten levisi. 1130 kuitenkin tuli raavittua kasaan, mikä ei ihan hirveän huonoa siinä kelissä ollut.